Nykyinen hinta
0.0864 €/kWh
23:15 - 23:30
Vähimmäishinta
0.0024 €/kWh
13:30 - 13:45
Keskimääräinen hinta
0.0597 €/kWh
00:00 - 24:00
Enimmäishinta
0.1885 €/kWh
20:00 - 20:15

Sähkön hinnat - Latvia

Tämä taulukko/kaavio näyttää Nord Pool spot-hinnat Latvia -tarjousalueella Day-Ahead-markkinalla, käyttäen paikallista aikaa (Europe/Riga)
Jakso Tänään
€/kWh
Huomenna
€/kWh
00:00 - 00:15 0.0270 0.0750
00:15 - 00:30 0.0270 0.0461
00:30 - 00:45 0.0790 0.0282
00:45 - 01:00 0.0270 0.0274
01:00 - 01:15 0.0459 0.0345
01:15 - 01:30 0.0313 0.0317
01:30 - 01:45 0.0255 0.0250
01:45 - 02:00 0.0241 0.0250
02:00 - 02:15 0.0243 0.0100
02:15 - 02:30 0.0235 0.0050
02:30 - 02:45 0.0230 0.0250
02:45 - 03:00 0.0225 0.0250
03:00 - 03:15 0.0228 0.0022
03:15 - 03:30 0.0223 0.0022
03:30 - 03:45 0.0221 0.0022
03:45 - 04:00 0.0221 0.0025
04:00 - 04:15 0.0225 0.0250
04:15 - 04:30 0.0226 0.0250
04:30 - 04:45 0.0229 0.0100
04:45 - 05:00 0.0231 0.0119
05:00 - 05:15 0.0270 0.0020
05:15 - 05:30 0.0270 0.0020
05:30 - 05:45 0.0686 0.0023
05:45 - 06:00 0.0243 0.0027
06:00 - 06:15 0.0245 0.0920
06:15 - 06:30 0.0357 0.0250
06:30 - 06:45 0.0974 0.0250
06:45 - 07:00 0.1119 0.0250
07:00 - 07:15 0.1127 0.1183
07:15 - 07:30 0.1319 0.0371
07:30 - 07:45 0.1388 0.0134
07:45 - 08:00 0.1414 0.0130
08:00 - 08:15 0.1510 0.0134
08:15 - 08:30 0.1489 0.0130
08:30 - 08:45 0.1313 0.0107
08:45 - 09:00 0.0974 0.0108
09:00 - 09:15 0.0828 0.0250
09:15 - 09:30 0.0160 0.0140
09:30 - 09:45 0.0130 0.0139
09:45 - 10:00 0.0080 0.0132
10:00 - 10:15 0.0130 0.0130
10:15 - 10:30 0.0093 0.0125
10:30 - 10:45 0.0071 0.0110
10:45 - 11:00 0.0050 0.0062
11:00 - 11:15 0.0053 0.0121
11:15 - 11:30 0.0039 0.0083
11:30 - 11:45 0.0040 0.0070
11:45 - 12:00 0.0039 0.0070
12:00 - 12:15 0.0030 0.0085
12:15 - 12:30 0.0028 0.0082
12:30 - 12:45 0.0027 0.0080
12:45 - 13:00 0.0026 0.0080
13:00 - 13:15 0.0025 0.0077
13:15 - 13:30 0.0024 0.0080
13:30 - 13:45 0.0024 0.0089
13:45 - 14:00 0.0024 0.0089
14:00 - 14:15 0.0032 0.0100
14:15 - 14:30 0.0031 0.0118
14:30 - 14:45 0.0031 0.0130
14:45 - 15:00 0.0032 0.0140
15:00 - 15:15 0.0025 0.0140
15:15 - 15:30 0.0027 0.0294
15:30 - 15:45 0.0027 0.0578
15:45 - 16:00 0.0058 0.0813
16:00 - 16:15 0.0046 0.0391
16:15 - 16:30 0.0100 0.0809
16:30 - 16:45 0.0140 0.0971
16:45 - 17:00 0.0974 0.1199
17:00 - 17:15 0.0044 0.0957
17:15 - 17:30 0.0130 0.1087
17:30 - 17:45 0.0733 0.1221
17:45 - 18:00 0.1413 0.1513
18:00 - 18:15 0.0140 0.0989
18:15 - 18:30 0.0974 0.1351
18:30 - 18:45 0.1561 0.1646
18:45 - 19:00 0.1803 0.2058
19:00 - 19:15 0.1634 0.1805
19:15 - 19:30 0.1741 0.2024
19:30 - 19:45 0.1832 0.2233
19:45 - 20:00 0.1837 0.2313
20:00 - 20:15 0.1885 0.2410
20:15 - 20:30 0.1780 0.2196
20:30 - 20:45 0.1619 0.2034
20:45 - 21:00 0.1372 0.1819
21:00 - 21:15 0.1614 0.1832
21:15 - 21:30 0.1479 0.1675
21:30 - 21:45 0.1371 0.1560
21:45 - 22:00 0.1307 0.1430
22:00 - 22:15 0.1405 0.1592
22:15 - 22:30 0.1153 0.1534
22:30 - 22:45 0.1114 0.1454
22:45 - 23:00 0.0796 0.0999
23:00 - 23:15 0.1057 0.1502
23:15 - 23:30 0.0864 0.1246
23:30 - 23:45 0.0657 0.0157
23:45 - 00:00 0.0271 0.0154


Latvian kehittyvät sähkömarkkinat: Katsaus vuosille 2023–2025

Latvian sähkösektori on kokenut merkittävän muutoksen viime vuosina, ja uusiutuvasta energiasta on tullut kotimaisen tuotannon ja poliittisen suunnan ydin.

Sähköntuotanto: Uusiutuvien vahva tukikohta

Latvia erottuu EU:ssa korkealla uusiutuvien energialähteiden osuudellaan sähköntuotannossa. Vuonna 2023 yli 77 % maan sähköstä tuli uusiutuvista lähteistä, joista vesivoima muodosti yksin noin 62 %. Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti – aurinkosähkön tuotanto oli vuonna 2023 lähes 5 kertaa suurempi kuin vuonna 2022, ja tuulivoiman tuotanto kasvoi yli 40 % edellisvuodesta.

Tämän kasvun ansiosta Latvia kattoi 88 % kotimaisesta sähkönkulutuksestaan paikallisella tuotannolla, vähentäen riippuvuutta tuonnista ja maakaasuun perustuvasta tuotannosta.

Poliittinen tavoite: 100 % vihreää sähköä vuoteen 2030 mennessä

Latvian uusi ilmasto- ja energiaministeriö on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: 100 % uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus:

  • Kiihdyttää maa- ja merituulivoimahankkeita
  • Toteuttaa sähköverkon käyttöoikeuden uudistuksia
  • Tarjoaa yhteisökompensaatiojärjestelmiä tuulivoiman kehittämiseksi
  • Kannustaa aurinkopaneeleita katoille tukien ja yksinkertaistetun netotusjärjestelmän avulla

Latvia tekee myös yhteistyötä Viron kanssa ELWIND-merituulivoimahankkeessa, joka voi tuoda jopa 1 000 MW kapasiteettia Latvian vesille vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sähkön hinnat: Rakenne ja vakauttaminen

Latvian sähkön hintarakenne koostuu:

  • Energian hinnasta (markkinapohjainen, vaihtelee toimittajan/sopimuksen mukaan)
  • Siirto- ja jakelumaksuista (säännelty)
  • Arvonlisäverosta (21 %)
  • Aiemmin laskuissa oli mukana myös uusiutuvan energian tukimaksu (OIK), mutta vuodesta 2023 alkaen se on poistettu laskuista ja valtio kattaa kustannuksen.

Energiakriisin aikana 2022–2023 hallitus tuki myös sähkön hintaa, alensi verkkokuluja ja suojasi haavoittuvia kuluttajia lisäalennuksin.

Dynaamiset hinnat: Joustavuutta ja teknologiaa

Latvia on Euroopan kärjessä dynaamisessa sähkön hinnoittelussa, kiitos lähes kattavan älymittareiden käyttöönoton. Kuluttajat voivat valita tuntihinnoitteluun perustuvia sopimuksia, jotka seuraavat Nord Poolin markkinahintoja – mahdollistaen säästöjä sähkön käytöllä edullisempina aikoina.

Suurimmat dynaamisten sopimusten tarjoajat ovat:

  • Elektrum – ”Dinamiskais”-suunnitelma, 100 % vihreä, reaaliaikainen seuranta
  • Tet – ”Dinamiskais”, sisältää sovelluksen widgetin tuntihintojen seuraamiseen
  • Enefit – ”Biržas cena”, ei katetta per kWh, suosittu yrityksissä
  • AJ Power – ”Birža”, uusiutuvalla tuella, matalat maksut
  • Ignitis – Dynaamiset suunnitelmat kotitalouksille ja yrityksille

Dynaamiset sopimukset ovat erityisen suosittuja nyt, kun markkinahinnat ovat laskeneet vuosina 2023 ja 2024. Monet käyttäjät siirtävät aktiivisesti kulutustaan – kuten sähköautojen latausta tai pyykinpesua – hiljaisempiin tunteihin saadakseen edullisemmat hinnat.


Yhteenvetona:
Latvian sähkömarkkinat muuttuvat vihreämmiksi, älykkäämmiksi ja joustavammiksi. Kasvava uusiutuva kapasiteetti, läpinäkyvä hinnoittelu ja vahva poliittinen tuki vievät maata kohti tavoitetta olla alueellinen puhtaan energian ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä.



Huipputunnit ja Hiljaiset tunnit

Latvia 2024 – Keskimääräinen tuntikohtainen sähkön tukkumarkkinahinta (Nord Pool)



Mitä kaavio näyttää yhdellä silmäyksellä

Tunnit Keskimääräinen €/kWh Kommentti
 01‑06 h  ≈ 0,06‑0,07 “Syväyön” laakso – järjestelmän kysyntä on alhainen, joten hinnat pysyttelevät hieman yli 6 snt/kWh.
 07‑11 h  Nousu ensimmäiseen huippuun (≈ 0,12 €/kWh klo 10) Aamun nousu kun ihmiset heräävät, teollisuus käynnistyy ja toimistot valaistaan. Tarjonnan on reagoitava nopeasti, joten kalliimmat marginaalituottajat määräävät hinnan.
 12‑16 h  Pehmeä keskipäivän lasku (≈ 0,09‑0,10 €/kWh) Kysyntä hieman laskee ja alueen aurinko-/tuulivoima tasoittaa kulkua.
 17‑22 h  Toinen, suurempi huippu – maks. ≈ 0,131 €/kWh klo 21 Tyypillinen iltahuippu: kotitalouksien ruoanlaitto, valaistus, sähkölämmitys/lämpöpumput sekä laskeva aurinko ja tuulityyntymä. Baltian alueen siirtorajoitukset nostavat usein Latvian hinnan Suomen vesivoimaa korkeammaksi tähän aikaan.
 23‑24 h  Nopea lasku takaisin kohti 0,09 €/kWh Kysyntä laskee, kun kotitaloudet käyvät nukkumaan.

Kahden huipun selitys

Huippu Tunti(t) Korkeus verrattuna yöhintaan Mahdolliset syyt
Aamu 08‑11 h (lokaali maks. klo 10 ≈ 0,123 €/kWh) ~ +0,063 €/kWh → +105 % verrattuna klo 05 Nopea kysynnän nousu ja rajallinen aurinkotuotanto talviaamuisin; yhdistetyt kaasuvoimalat tai tuonti usein määräävät hinnan.
Ilta 19‑21 h (absoluuttinen maks. klo 21 ≈ 0,131 €/kWh) ~ +0,072 €/kWh → +122 % verrattuna klo 05 Kotitalouksien huippu, lämpöpumput, sähköautojen lataus, aurinko jo pois, tuuli usein heikko, rajallinen tuonti Pohjoismaista.

Vaikka aamuhuippu on jyrkkä, iltahuippu on sekä korkeampi että leveämpi, tehden siitä vuoden 2024 keskimäärin kalleimman ajankohdan.

Miksi tämä malli on tyypillinen Latviassa ja Nord Poolin Baltian alueella

  1. Kysyntäprofiili – Baltian kuormakäyrää hallitsevat kotitaloudet: aamiaishuippu ja pidempi iltapiikki työpäivän jälkeen.
  2. Tuotantorakenne – Latvia käyttää vesivoimaa, CHP-tuotantoa (maakaasu/biomassa) ja tuontia. Vesivoima on joustavaa mutta rajallista; CHP ja tuonti otetaan käyttöön huippujen aikaan ja niillä on korkeammat rajakustannukset.
  3. Rajallinen keskipäivän aurinko – Toisin kuin Etelä-Euroopassa, Latvian aurinkokapasiteetti on vielä vähäinen, joten aurinko ei muodosta "ankkakäyrää", vaan vain pienen notkahduksen klo 13–15 välillä.
  4. Siirtoyhteyksien pullonkaulat – Kun Suomen tai Ruotsin hinnat ovat matalat, Latvia ei aina pysty tuomaan tarpeeksi Viron kautta iltaisin, jolloin paikalliset/balttilaiset kalliimmat tuottajat määräävät markkinahinnan.
  5. Säähän perustuva lämmitys – Talvella (kun keskiarvot ovat korkeimmat) sähkölämmitys ja lämpöpumput korostavat iltaista kysyntähuippua.

Käytännön vinkkejä kotitalouksille ja pienyrityksille

  • Halvimmat tunnit: noin klo 01‑06 ja monina päivinä myös klo 13‑16. Ajoita astianpesukone, vedenlämmitin, sähköauton lataus tai muu joustava kulutus näihin aikoihin.
  • Vältä jos voit: klo 09‑11 ja erityisesti klo 19‑22, jolloin sähkön hinta on noin kaksinkertainen yöaikaan verrattuna.
  • Automaatio kannattaa: yksinkertainen ajastin tai älypistoke, joka siirtää 3 kWh sähköauton/kuivausrummun kuormaa klo 20:stä klo 03:een, olisi säästänyt ≈ 75 € vuoden 2024 aikana (3 kWh × 365 päivää × 0,07 €/kWh hintaero).

Tulevaisuudennäkymät

Jos Latvian aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu ja uudet LV–SE-sähköyhteydet valmistuvat (esim. suunnitellut Pohjoismaiden ja Baltian verkon vahvistukset), odotettavissa on:

  • Syvemmät keskipäivän notkahdukset kun aurinkovoiman osuus kasvaa.
  • Matalammat iltahuiput kun joustavat resurssit – akkuvarastot, kysyntäjousto, Latvian pumppuvesivoima – voivat hyödyntää korkeita iltahintoja.

Siihen asti kaksihuippuinen profiili todennäköisesti jatkuu, joten kulutusajankohdan huomiointi on yhä helpoin tapa pienentää sähkölaskua.