Nykyinen hinta
0.1499 €/kWh
22:45 - 23:00
Vähimmäishinta
0.0088 €/kWh
12:15 - 12:30
Keskimääräinen hinta
0.0972 €/kWh
00:00 - 24:00
Enimmäishinta
0.1701 €/kWh
21:45 - 22:00

Sähkön hinnat - Latvia

Tämä taulukko/kaavio näyttää Nord Pool spot-hinnat Latvia -tarjousalueella Day-Ahead-markkinalla, käyttäen paikallista aikaa (Europe/Riga)
Jakso Tänään
€/kWh		 Huomenna
€/kWh
00:00 - 00:15 0.1498 0.1481
00:15 - 00:30 0.1440 0.1063
00:30 - 00:45 0.1385 0.1354
00:45 - 01:00 0.1325 0.1313
01:00 - 01:15 0.1462 0.1300
01:15 - 01:30 0.1405 0.1286
01:30 - 01:45 0.1365 0.1292
01:45 - 02:00 0.1316 0.1246
02:00 - 02:15 0.1409 0.1182
02:15 - 02:30 0.1316 0.1180
02:30 - 02:45 0.1303 0.1164
02:45 - 03:00 0.1273 0.1164
03:00 - 03:15 0.1287 0.1151
03:15 - 03:30 0.1257 0.1127
03:30 - 03:45 0.1257 0.1122
03:45 - 04:00 0.1249 0.1137
04:00 - 04:15 0.1254 0.1081
04:15 - 04:30 0.1242 0.1088
04:30 - 04:45 0.1247 0.1096
04:45 - 05:00 0.1236 0.0955
05:00 - 05:15 0.1230 0.1112
05:15 - 05:30 0.1237 0.1099
05:30 - 05:45 0.1244 0.1164
05:45 - 06:00 0.1261 0.1216
06:00 - 06:15 0.1230 0.0587
06:15 - 06:30 0.1234 0.1103
06:30 - 06:45 0.1254 0.1241
06:45 - 07:00 0.1280 0.1284
07:00 - 07:15 0.1347 0.1310
07:15 - 07:30 0.1402 0.1347
07:30 - 07:45 0.1440 0.1323
07:45 - 08:00 0.1360 0.1308
08:00 - 08:15 0.1485 0.1398
08:15 - 08:30 0.1370 0.1334
08:30 - 08:45 0.1344 0.0573
08:45 - 09:00 0.1227 0.0550
09:00 - 09:15 0.1324 0.1279
09:15 - 09:30 0.1252 0.0584
09:30 - 09:45 0.1145 0.0475
09:45 - 10:00 0.1071 0.0463
10:00 - 10:15 0.1163 0.0575
10:15 - 10:30 0.1027 0.0494
10:30 - 10:45 0.0982 0.0468
10:45 - 11:00 0.0804 0.0406
11:00 - 11:15 0.0997 0.0548
11:15 - 11:30 0.0230 0.0471
11:30 - 11:45 0.0140 0.0429
11:45 - 12:00 0.0130 0.0352
12:00 - 12:15 0.0100 0.0625
12:15 - 12:30 0.0088 0.0481
12:30 - 12:45 0.0140 0.0356
12:45 - 13:00 0.0110 0.0251
13:00 - 13:15 0.0700 0.0410
13:15 - 13:30 0.0360 0.0292
13:30 - 13:45 0.0230 0.0255
13:45 - 14:00 0.0230 0.0200
14:00 - 14:15 0.0174 0.0270
14:15 - 14:30 0.0180 0.0224
14:30 - 14:45 0.0165 0.0204
14:45 - 15:00 0.0148 0.0219
15:00 - 15:15 0.0200 0.0215
15:15 - 15:30 0.0200 0.0242
15:30 - 15:45 0.0200 0.0269
15:45 - 16:00 0.0200 0.0338
16:00 - 16:15 0.0140 0.0223
16:15 - 16:30 0.0160 0.0408
16:30 - 16:45 0.0200 0.0445
16:45 - 17:00 0.0200 0.0555
17:00 - 17:15 0.0110 0.0400
17:15 - 17:30 0.0174 0.0479
17:30 - 17:45 0.0100 0.0498
17:45 - 18:00 0.0200 0.0633
18:00 - 18:15 0.0100 0.0724
18:15 - 18:30 0.0168 0.0980
18:30 - 18:45 0.0280 0.1119
18:45 - 19:00 0.1112 0.1225
19:00 - 19:15 0.0887 0.1010
19:15 - 19:30 0.1120 0.1237
19:30 - 19:45 0.1211 0.1279
19:45 - 20:00 0.1284 0.1284
20:00 - 20:15 0.1246 0.1451
20:15 - 20:30 0.1356 0.1640
20:30 - 20:45 0.1487 0.1803
20:45 - 21:00 0.1592 0.1850
21:00 - 21:15 0.1472 0.2103
21:15 - 21:30 0.1553 0.2296
21:30 - 21:45 0.1678 0.2502
21:45 - 22:00 0.1701 0.2056
22:00 - 22:15 0.1696 0.2005
22:15 - 22:30 0.1656 0.1940
22:30 - 22:45 0.1584 0.1799
22:45 - 23:00 0.1499 0.1686
23:00 - 23:15 0.1683 0.1628
23:15 - 23:30 0.1558 0.1459
23:30 - 23:45 0.1507 0.1419
23:45 - 00:00 0.1433 0.1384

Latvian kehittyvät sähkömarkkinat: Katsaus vuosille 2023–2025

Latvian sähkösektori on kokenut merkittävän muutoksen viime vuosina, ja uusiutuvasta energiasta on tullut kotimaisen tuotannon ja poliittisen suunnan ydin.

Sähköntuotanto: Uusiutuvien vahva tukikohta

Latvia erottuu EU:ssa korkealla uusiutuvien energialähteiden osuudellaan sähköntuotannossa. Vuonna 2023 yli 77 % maan sähköstä tuli uusiutuvista lähteistä, joista vesivoima muodosti yksin noin 62 %. Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti – aurinkosähkön tuotanto oli vuonna 2023 lähes 5 kertaa suurempi kuin vuonna 2022, ja tuulivoiman tuotanto kasvoi yli 40 % edellisvuodesta.

Tämän kasvun ansiosta Latvia kattoi 88 % kotimaisesta sähkönkulutuksestaan paikallisella tuotannolla, vähentäen riippuvuutta tuonnista ja maakaasuun perustuvasta tuotannosta.

Poliittinen tavoite: 100 % vihreää sähköä vuoteen 2030 mennessä

Latvian uusi ilmasto- ja energiaministeriö on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: 100 % uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus:

  • Kiihdyttää maa- ja merituulivoimahankkeita
  • Toteuttaa sähköverkon käyttöoikeuden uudistuksia
  • Tarjoaa yhteisökompensaatiojärjestelmiä tuulivoiman kehittämiseksi
  • Kannustaa aurinkopaneeleita katoille tukien ja yksinkertaistetun netotusjärjestelmän avulla

Latvia tekee myös yhteistyötä Viron kanssa ELWIND-merituulivoimahankkeessa, joka voi tuoda jopa 1 000 MW kapasiteettia Latvian vesille vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sähkön hinnat: Rakenne ja vakauttaminen

Latvian sähkön hintarakenne koostuu:

  • Energian hinnasta (markkinapohjainen, vaihtelee toimittajan/sopimuksen mukaan)
  • Siirto- ja jakelumaksuista (säännelty)
  • Arvonlisäverosta (21 %)
  • Aiemmin laskuissa oli mukana myös uusiutuvan energian tukimaksu (OIK), mutta vuodesta 2023 alkaen se on poistettu laskuista ja valtio kattaa kustannuksen.

Energiakriisin aikana 2022–2023 hallitus tuki myös sähkön hintaa, alensi verkkokuluja ja suojasi haavoittuvia kuluttajia lisäalennuksin.

Dynaamiset hinnat: Joustavuutta ja teknologiaa

Latvia on Euroopan kärjessä dynaamisessa sähkön hinnoittelussa, kiitos lähes kattavan älymittareiden käyttöönoton. Kuluttajat voivat valita tuntihinnoitteluun perustuvia sopimuksia, jotka seuraavat Nord Poolin markkinahintoja – mahdollistaen säästöjä sähkön käytöllä edullisempina aikoina.

Suurimmat dynaamisten sopimusten tarjoajat ovat:

  • Elektrum – ”Dinamiskais”-suunnitelma, 100 % vihreä, reaaliaikainen seuranta
  • Tet – ”Dinamiskais”, sisältää sovelluksen widgetin tuntihintojen seuraamiseen
  • Enefit – ”Biržas cena”, ei katetta per kWh, suosittu yrityksissä
  • AJ Power – ”Birža”, uusiutuvalla tuella, matalat maksut
  • Ignitis – Dynaamiset suunnitelmat kotitalouksille ja yrityksille

Dynaamiset sopimukset ovat erityisen suosittuja nyt, kun markkinahinnat ovat laskeneet vuosina 2023 ja 2024. Monet käyttäjät siirtävät aktiivisesti kulutustaan – kuten sähköautojen latausta tai pyykinpesua – hiljaisempiin tunteihin saadakseen edullisemmat hinnat.

Yhteenvetona:
Latvian sähkömarkkinat muuttuvat vihreämmiksi, älykkäämmiksi ja joustavammiksi. Kasvava uusiutuva kapasiteetti, läpinäkyvä hinnoittelu ja vahva poliittinen tuki vievät maata kohti tavoitetta olla alueellinen puhtaan energian ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä.


Huipputunnit ja Hiljaiset tunnit

Latvia 2024 – Keskimääräinen tuntikohtainen sähkön tukkumarkkinahinta (Nord Pool)


Mitä kaavio näyttää yhdellä silmäyksellä

Tunnit Keskimääräinen €/kWh Kommentti
 01‑06 h  ≈ 0,06‑0,07 “Syväyön” laakso – järjestelmän kysyntä on alhainen, joten hinnat pysyttelevät hieman yli 6 snt/kWh.
 07‑11 h  Nousu ensimmäiseen huippuun (≈ 0,12 €/kWh klo 10) Aamun nousu kun ihmiset heräävät, teollisuus käynnistyy ja toimistot valaistaan. Tarjonnan on reagoitava nopeasti, joten kalliimmat marginaalituottajat määräävät hinnan.
 12‑16 h  Pehmeä keskipäivän lasku (≈ 0,09‑0,10 €/kWh) Kysyntä hieman laskee ja alueen aurinko-/tuulivoima tasoittaa kulkua.
 17‑22 h  Toinen, suurempi huippu – maks. ≈ 0,131 €/kWh klo 21 Tyypillinen iltahuippu: kotitalouksien ruoanlaitto, valaistus, sähkölämmitys/lämpöpumput sekä laskeva aurinko ja tuulityyntymä. Baltian alueen siirtorajoitukset nostavat usein Latvian hinnan Suomen vesivoimaa korkeammaksi tähän aikaan.
 23‑24 h  Nopea lasku takaisin kohti 0,09 €/kWh Kysyntä laskee, kun kotitaloudet käyvät nukkumaan.

Kahden huipun selitys

Huippu Tunti(t) Korkeus verrattuna yöhintaan Mahdolliset syyt
Aamu 08‑11 h (lokaali maks. klo 10 ≈ 0,123 €/kWh) ~ +0,063 €/kWh → +105 % verrattuna klo 05 Nopea kysynnän nousu ja rajallinen aurinkotuotanto talviaamuisin; yhdistetyt kaasuvoimalat tai tuonti usein määräävät hinnan.
Ilta 19‑21 h (absoluuttinen maks. klo 21 ≈ 0,131 €/kWh) ~ +0,072 €/kWh → +122 % verrattuna klo 05 Kotitalouksien huippu, lämpöpumput, sähköautojen lataus, aurinko jo pois, tuuli usein heikko, rajallinen tuonti Pohjoismaista.

Vaikka aamuhuippu on jyrkkä, iltahuippu on sekä korkeampi että leveämpi, tehden siitä vuoden 2024 keskimäärin kalleimman ajankohdan.

Miksi tämä malli on tyypillinen Latviassa ja Nord Poolin Baltian alueella

  1. Kysyntäprofiili – Baltian kuormakäyrää hallitsevat kotitaloudet: aamiaishuippu ja pidempi iltapiikki työpäivän jälkeen.
  2. Tuotantorakenne – Latvia käyttää vesivoimaa, CHP-tuotantoa (maakaasu/biomassa) ja tuontia. Vesivoima on joustavaa mutta rajallista; CHP ja tuonti otetaan käyttöön huippujen aikaan ja niillä on korkeammat rajakustannukset.
  3. Rajallinen keskipäivän aurinko – Toisin kuin Etelä-Euroopassa, Latvian aurinkokapasiteetti on vielä vähäinen, joten aurinko ei muodosta "ankkakäyrää", vaan vain pienen notkahduksen klo 13–15 välillä.
  4. Siirtoyhteyksien pullonkaulat – Kun Suomen tai Ruotsin hinnat ovat matalat, Latvia ei aina pysty tuomaan tarpeeksi Viron kautta iltaisin, jolloin paikalliset/balttilaiset kalliimmat tuottajat määräävät markkinahinnan.
  5. Säähän perustuva lämmitys – Talvella (kun keskiarvot ovat korkeimmat) sähkölämmitys ja lämpöpumput korostavat iltaista kysyntähuippua.

Käytännön vinkkejä kotitalouksille ja pienyrityksille

  • Halvimmat tunnit: noin klo 01‑06 ja monina päivinä myös klo 13‑16. Ajoita astianpesukone, vedenlämmitin, sähköauton lataus tai muu joustava kulutus näihin aikoihin.
  • Vältä jos voit: klo 09‑11 ja erityisesti klo 19‑22, jolloin sähkön hinta on noin kaksinkertainen yöaikaan verrattuna.
  • Automaatio kannattaa: yksinkertainen ajastin tai älypistoke, joka siirtää 3 kWh sähköauton/kuivausrummun kuormaa klo 20:stä klo 03:een, olisi säästänyt ≈ 75 € vuoden 2024 aikana (3 kWh × 365 päivää × 0,07 €/kWh hintaero).

Tulevaisuudennäkymät

Jos Latvian aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu ja uudet LV–SE-sähköyhteydet valmistuvat (esim. suunnitellut Pohjoismaiden ja Baltian verkon vahvistukset), odotettavissa on:

  • Syvemmät keskipäivän notkahdukset kun aurinkovoiman osuus kasvaa.
  • Matalammat iltahuiput kun joustavat resurssit – akkuvarastot, kysyntäjousto, Latvian pumppuvesivoima – voivat hyödyntää korkeita iltahintoja.

Siihen asti kaksihuippuinen profiili todennäköisesti jatkuu, joten kulutusajankohdan huomiointi on yhä helpoin tapa pienentää sähkölaskua.