Nykyinen hinta
0.1397 €/kWh
19:45 - 20:00
Vähimmäishinta
0.0612 €/kWh
01:45 - 02:00
Keskimääräinen hinta
0.1780 €/kWh
00:00 - 24:00
Enimmäishinta
0.3986 €/kWh
17:00 - 17:15

Sähkön hinnat - Latvia

Tämä taulukko/kaavio näyttää Nord Pool spot-hinnat Latvia -tarjousalueella Day-Ahead-markkinalla, käyttäen paikallista aikaa (Europe/Riga)
Jakso Tänään
€/kWh		 Huomenna
€/kWh
00:00 - 00:15 0.0933 0.1269
00:15 - 00:30 0.0867 0.1134
00:30 - 00:45 0.0945 0.1074
00:45 - 01:00 0.0816 0.1004
01:00 - 01:15 0.0699 0.1786
01:15 - 01:30 0.0742 0.1776
01:30 - 01:45 0.0616 0.1776
01:45 - 02:00 0.0612 0.1776
02:00 - 02:15 0.1028 0.1776
02:15 - 02:30 0.0979 0.1776
02:30 - 02:45 0.0969 0.1706
02:45 - 03:00 0.0940 0.1555
03:00 - 03:15 0.1004 0.1300
03:15 - 03:30 0.0989 0.1285
03:30 - 03:45 0.0993 0.1335
03:45 - 04:00 0.0977 0.1501
04:00 - 04:15 0.0699 0.1151
04:15 - 04:30 0.0700 0.1215
04:30 - 04:45 0.0800 0.1430
04:45 - 05:00 0.0987 0.1501
05:00 - 05:15 0.0989 0.1128
05:15 - 05:30 0.0987 0.1230
05:30 - 05:45 0.0980 0.1501
05:45 - 06:00 0.0977 0.2900
06:00 - 06:15 0.0977 0.1360
06:15 - 06:30 0.0954 0.2002
06:30 - 06:45 0.0999 0.3430
06:45 - 07:00 0.0999 0.4830
07:00 - 07:15 0.0945 0.2603
07:15 - 07:30 0.0967 0.3815
07:30 - 07:45 0.0959 0.4463
07:45 - 08:00 0.1017 0.4884
08:00 - 08:15 0.0998 0.3443
08:15 - 08:30 0.1016 0.3974
08:30 - 08:45 0.1056 0.4370
08:45 - 09:00 0.1729 0.4500
09:00 - 09:15 0.1056 0.4530
09:15 - 09:30 0.1646 0.4427
09:30 - 09:45 0.2250 0.4497
09:45 - 10:00 0.2437 0.4133
10:00 - 10:15 0.1472 0.4500
10:15 - 10:30 0.1990 0.4624
10:30 - 10:45 0.2237 0.4213
10:45 - 11:00 0.2437 0.4332
11:00 - 11:15 0.1786 0.4425
11:15 - 11:30 0.2250 0.4282
11:30 - 11:45 0.2501 0.4170
11:45 - 12:00 0.2552 0.4100
12:00 - 12:15 0.2437 0.4461
12:15 - 12:30 0.2837 0.4372
12:30 - 12:45 0.2900 0.4386
12:45 - 13:00 0.3002 0.4630
13:00 - 13:15 0.2493 0.4279
13:15 - 13:30 0.2797 0.4390
13:30 - 13:45 0.2900 0.4498
13:45 - 14:00 0.3000 0.4493
14:00 - 14:15 0.3000 0.4000
14:15 - 14:30 0.3281 0.4016
14:30 - 14:45 0.3281 0.4105
14:45 - 15:00 0.3423 0.4170
15:00 - 15:15 0.2500 0.4011
15:15 - 15:30 0.2501 0.4110
15:30 - 15:45 0.2837 0.4001
15:45 - 16:00 0.2900 0.4154
16:00 - 16:15 0.2908 0.3900
16:15 - 16:30 0.3000 0.4027
16:30 - 16:45 0.3250 0.4142
16:45 - 17:00 0.3281 0.4190
17:00 - 17:15 0.3986 0.4102
17:15 - 17:30 0.3900 0.4001
17:30 - 17:45 0.3423 0.3815
17:45 - 18:00 0.3263 0.3814
18:00 - 18:15 0.3251 0.3863
18:15 - 18:30 0.2671 0.3628
18:30 - 18:45 0.2046 0.3430
18:45 - 19:00 0.1373 0.3029
19:00 - 19:15 0.3085 0.4194
19:15 - 19:30 0.2730 0.4000
19:30 - 19:45 0.1786 0.3734
19:45 - 20:00 0.1397 0.3430
20:00 - 20:15 0.1480 0.3980
20:15 - 20:30 0.1373 0.3813
20:30 - 20:45 0.1380 0.3430
20:45 - 21:00 0.1348 0.2603
21:00 - 21:15 0.1323 0.3329
21:15 - 21:30 0.1332 0.2567
21:30 - 21:45 0.1246 0.2002
21:45 - 22:00 0.1163 0.1786
22:00 - 22:15 0.1278 0.2364
22:15 - 22:30 0.1465 0.2501
22:30 - 22:45 0.1377 0.2242
22:45 - 23:00 0.1235 0.1894
23:00 - 23:15 0.1438 0.2381
23:15 - 23:30 0.1273 0.2174
23:30 - 23:45 0.1168 0.1834
23:45 - 00:00 0.1094 0.1776

Latvian kehittyvät sähkömarkkinat: Katsaus vuosille 2023–2025

Latvian sähkösektori on kokenut merkittävän muutoksen viime vuosina, ja uusiutuvasta energiasta on tullut kotimaisen tuotannon ja poliittisen suunnan ydin.

Sähköntuotanto: Uusiutuvien vahva tukikohta

Latvia erottuu EU:ssa korkealla uusiutuvien energialähteiden osuudellaan sähköntuotannossa. Vuonna 2023 yli 77 % maan sähköstä tuli uusiutuvista lähteistä, joista vesivoima muodosti yksin noin 62 %. Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti – aurinkosähkön tuotanto oli vuonna 2023 lähes 5 kertaa suurempi kuin vuonna 2022, ja tuulivoiman tuotanto kasvoi yli 40 % edellisvuodesta.

Tämän kasvun ansiosta Latvia kattoi 88 % kotimaisesta sähkönkulutuksestaan paikallisella tuotannolla, vähentäen riippuvuutta tuonnista ja maakaasuun perustuvasta tuotannosta.

Poliittinen tavoite: 100 % vihreää sähköä vuoteen 2030 mennessä

Latvian uusi ilmasto- ja energiaministeriö on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: 100 % uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus:

  • Kiihdyttää maa- ja merituulivoimahankkeita
  • Toteuttaa sähköverkon käyttöoikeuden uudistuksia
  • Tarjoaa yhteisökompensaatiojärjestelmiä tuulivoiman kehittämiseksi
  • Kannustaa aurinkopaneeleita katoille tukien ja yksinkertaistetun netotusjärjestelmän avulla

Latvia tekee myös yhteistyötä Viron kanssa ELWIND-merituulivoimahankkeessa, joka voi tuoda jopa 1 000 MW kapasiteettia Latvian vesille vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sähkön hinnat: Rakenne ja vakauttaminen

Latvian sähkön hintarakenne koostuu:

  • Energian hinnasta (markkinapohjainen, vaihtelee toimittajan/sopimuksen mukaan)
  • Siirto- ja jakelumaksuista (säännelty)
  • Arvonlisäverosta (21 %)
  • Aiemmin laskuissa oli mukana myös uusiutuvan energian tukimaksu (OIK), mutta vuodesta 2023 alkaen se on poistettu laskuista ja valtio kattaa kustannuksen.

Energiakriisin aikana 2022–2023 hallitus tuki myös sähkön hintaa, alensi verkkokuluja ja suojasi haavoittuvia kuluttajia lisäalennuksin.

Dynaamiset hinnat: Joustavuutta ja teknologiaa

Latvia on Euroopan kärjessä dynaamisessa sähkön hinnoittelussa, kiitos lähes kattavan älymittareiden käyttöönoton. Kuluttajat voivat valita tuntihinnoitteluun perustuvia sopimuksia, jotka seuraavat Nord Poolin markkinahintoja – mahdollistaen säästöjä sähkön käytöllä edullisempina aikoina.

Suurimmat dynaamisten sopimusten tarjoajat ovat:

  • Elektrum – ”Dinamiskais”-suunnitelma, 100 % vihreä, reaaliaikainen seuranta
  • Tet – ”Dinamiskais”, sisältää sovelluksen widgetin tuntihintojen seuraamiseen
  • Enefit – ”Biržas cena”, ei katetta per kWh, suosittu yrityksissä
  • AJ Power – ”Birža”, uusiutuvalla tuella, matalat maksut
  • Ignitis – Dynaamiset suunnitelmat kotitalouksille ja yrityksille

Dynaamiset sopimukset ovat erityisen suosittuja nyt, kun markkinahinnat ovat laskeneet vuosina 2023 ja 2024. Monet käyttäjät siirtävät aktiivisesti kulutustaan – kuten sähköautojen latausta tai pyykinpesua – hiljaisempiin tunteihin saadakseen edullisemmat hinnat.

Yhteenvetona:
Latvian sähkömarkkinat muuttuvat vihreämmiksi, älykkäämmiksi ja joustavammiksi. Kasvava uusiutuva kapasiteetti, läpinäkyvä hinnoittelu ja vahva poliittinen tuki vievät maata kohti tavoitetta olla alueellinen puhtaan energian ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä.


Huipputunnit ja Hiljaiset tunnit

Latvia 2024 – Keskimääräinen tuntikohtainen sähkön tukkumarkkinahinta (Nord Pool)


Mitä kaavio näyttää yhdellä silmäyksellä

Tunnit Keskimääräinen €/kWh Kommentti
 01‑06 h  ≈ 0,06‑0,07 “Syväyön” laakso – järjestelmän kysyntä on alhainen, joten hinnat pysyttelevät hieman yli 6 snt/kWh.
 07‑11 h  Nousu ensimmäiseen huippuun (≈ 0,12 €/kWh klo 10) Aamun nousu kun ihmiset heräävät, teollisuus käynnistyy ja toimistot valaistaan. Tarjonnan on reagoitava nopeasti, joten kalliimmat marginaalituottajat määräävät hinnan.
 12‑16 h  Pehmeä keskipäivän lasku (≈ 0,09‑0,10 €/kWh) Kysyntä hieman laskee ja alueen aurinko-/tuulivoima tasoittaa kulkua.
 17‑22 h  Toinen, suurempi huippu – maks. ≈ 0,131 €/kWh klo 21 Tyypillinen iltahuippu: kotitalouksien ruoanlaitto, valaistus, sähkölämmitys/lämpöpumput sekä laskeva aurinko ja tuulityyntymä. Baltian alueen siirtorajoitukset nostavat usein Latvian hinnan Suomen vesivoimaa korkeammaksi tähän aikaan.
 23‑24 h  Nopea lasku takaisin kohti 0,09 €/kWh Kysyntä laskee, kun kotitaloudet käyvät nukkumaan.

Kahden huipun selitys

Huippu Tunti(t) Korkeus verrattuna yöhintaan Mahdolliset syyt
Aamu 08‑11 h (lokaali maks. klo 10 ≈ 0,123 €/kWh) ~ +0,063 €/kWh → +105 % verrattuna klo 05 Nopea kysynnän nousu ja rajallinen aurinkotuotanto talviaamuisin; yhdistetyt kaasuvoimalat tai tuonti usein määräävät hinnan.
Ilta 19‑21 h (absoluuttinen maks. klo 21 ≈ 0,131 €/kWh) ~ +0,072 €/kWh → +122 % verrattuna klo 05 Kotitalouksien huippu, lämpöpumput, sähköautojen lataus, aurinko jo pois, tuuli usein heikko, rajallinen tuonti Pohjoismaista.

Vaikka aamuhuippu on jyrkkä, iltahuippu on sekä korkeampi että leveämpi, tehden siitä vuoden 2024 keskimäärin kalleimman ajankohdan.

Miksi tämä malli on tyypillinen Latviassa ja Nord Poolin Baltian alueella

  1. Kysyntäprofiili – Baltian kuormakäyrää hallitsevat kotitaloudet: aamiaishuippu ja pidempi iltapiikki työpäivän jälkeen.
  2. Tuotantorakenne – Latvia käyttää vesivoimaa, CHP-tuotantoa (maakaasu/biomassa) ja tuontia. Vesivoima on joustavaa mutta rajallista; CHP ja tuonti otetaan käyttöön huippujen aikaan ja niillä on korkeammat rajakustannukset.
  3. Rajallinen keskipäivän aurinko – Toisin kuin Etelä-Euroopassa, Latvian aurinkokapasiteetti on vielä vähäinen, joten aurinko ei muodosta "ankkakäyrää", vaan vain pienen notkahduksen klo 13–15 välillä.
  4. Siirtoyhteyksien pullonkaulat – Kun Suomen tai Ruotsin hinnat ovat matalat, Latvia ei aina pysty tuomaan tarpeeksi Viron kautta iltaisin, jolloin paikalliset/balttilaiset kalliimmat tuottajat määräävät markkinahinnan.
  5. Säähän perustuva lämmitys – Talvella (kun keskiarvot ovat korkeimmat) sähkölämmitys ja lämpöpumput korostavat iltaista kysyntähuippua.

Käytännön vinkkejä kotitalouksille ja pienyrityksille

  • Halvimmat tunnit: noin klo 01‑06 ja monina päivinä myös klo 13‑16. Ajoita astianpesukone, vedenlämmitin, sähköauton lataus tai muu joustava kulutus näihin aikoihin.
  • Vältä jos voit: klo 09‑11 ja erityisesti klo 19‑22, jolloin sähkön hinta on noin kaksinkertainen yöaikaan verrattuna.
  • Automaatio kannattaa: yksinkertainen ajastin tai älypistoke, joka siirtää 3 kWh sähköauton/kuivausrummun kuormaa klo 20:stä klo 03:een, olisi säästänyt ≈ 75 € vuoden 2024 aikana (3 kWh × 365 päivää × 0,07 €/kWh hintaero).

Tulevaisuudennäkymät

Jos Latvian aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu ja uudet LV–SE-sähköyhteydet valmistuvat (esim. suunnitellut Pohjoismaiden ja Baltian verkon vahvistukset), odotettavissa on:

  • Syvemmät keskipäivän notkahdukset kun aurinkovoiman osuus kasvaa.
  • Matalammat iltahuiput kun joustavat resurssit – akkuvarastot, kysyntäjousto, Latvian pumppuvesivoima – voivat hyödyntää korkeita iltahintoja.

Siihen asti kaksihuippuinen profiili todennäköisesti jatkuu, joten kulutusajankohdan huomiointi on yhä helpoin tapa pienentää sähkölaskua.