Nykyinen hinta
0.0200 €/kWh
15:45 - 16:00
Vähimmäishinta
0.0050 €/kWh
13:45 - 14:00
Keskimääräinen hinta
0.0440 €/kWh
00:00 - 24:00
Enimmäishinta
0.1588 €/kWh
20:45 - 21:00

Sähkön hinnat - Latvia

Tämä taulukko/kaavio näyttää Nord Pool spot-hinnat Latvia -tarjousalueella Day-Ahead-markkinalla, käyttäen paikallista aikaa (Europe/Riga)
Jakso Tänään
€/kWh		 Huomenna
€/kWh
00:00 - 00:15 0.0126 0.1361
00:15 - 00:30 0.0113 0.1215
00:30 - 00:45 0.0100 0.1165
00:45 - 01:00 0.0074 0.1139
01:00 - 01:15 0.0192 0.1270
01:15 - 01:30 0.0169 0.1200
01:30 - 01:45 0.0152 0.1122
01:45 - 02:00 0.0138 0.1101
02:00 - 02:15 0.0172 0.1106
02:15 - 02:30 0.0153 0.1092
02:30 - 02:45 0.0148 0.1081
02:45 - 03:00 0.0131 0.1043
03:00 - 03:15 0.0132 0.1143
03:15 - 03:30 0.0148 0.1113
03:30 - 03:45 0.0157 0.1103
03:45 - 04:00 0.0184 0.1085
04:00 - 04:15 0.0134 0.1076
04:15 - 04:30 0.0176 0.1060
04:30 - 04:45 0.0188 0.1061
04:45 - 05:00 0.0209 0.1077
05:00 - 05:15 0.0186 0.1075
05:15 - 05:30 0.0207 0.1092
05:30 - 05:45 0.0214 0.1116
05:45 - 06:00 0.0216 0.1135
06:00 - 06:15 0.0198 0.1105
06:15 - 06:30 0.0213 0.1182
06:30 - 06:45 0.0242 0.1318
06:45 - 07:00 0.0272 0.1466
07:00 - 07:15 0.0200 0.1395
07:15 - 07:30 0.0219 0.1510
07:30 - 07:45 0.0268 0.1492
07:45 - 08:00 0.0370 0.1468
08:00 - 08:15 0.0213 0.1446
08:15 - 08:30 0.0268 0.0945
08:30 - 08:45 0.0324 0.1001
08:45 - 09:00 0.0070 0.0945
09:00 - 09:15 0.0321 0.1169
09:15 - 09:30 0.0200 0.1149
09:30 - 09:45 0.0174 0.1107
09:45 - 10:00 0.0160 0.0859
10:00 - 10:15 0.0174 0.1056
10:15 - 10:30 0.0150 0.0821
10:30 - 10:45 0.0140 0.0693
10:45 - 11:00 0.0110 0.0474
11:00 - 11:15 0.0150 0.0672
11:15 - 11:30 0.0140 0.0496
11:30 - 11:45 0.0100 0.0481
11:45 - 12:00 0.0070 0.0423
12:00 - 12:15 0.0080 0.0551
12:15 - 12:30 0.0070 0.0463
12:30 - 12:45 0.0069 0.0633
12:45 - 13:00 0.0050 0.0530
13:00 - 13:15 0.0070 0.0800
13:15 - 13:30 0.0050 0.0561
13:30 - 13:45 0.0050 0.0413
13:45 - 14:00 0.0050 0.0326
14:00 - 14:15 0.0050 0.0475
14:15 - 14:30 0.0050 0.0420
14:30 - 14:45 0.0050 0.0335
14:45 - 15:00 0.0050 0.0313
15:00 - 15:15 0.0050 0.0418
15:15 - 15:30 0.0084 0.0366
15:30 - 15:45 0.0138 0.0357
15:45 - 16:00 0.0200 0.0378
16:00 - 16:15 0.0140 0.0355
16:15 - 16:30 0.0263 0.0411
16:30 - 16:45 0.0365 0.0364
16:45 - 17:00 0.0454 0.0408
17:00 - 17:15 0.0243 0.0269
17:15 - 17:30 0.0347 0.0337
17:30 - 17:45 0.0553 0.0413
17:45 - 18:00 0.0675 0.0522
18:00 - 18:15 0.0285 0.0350
18:15 - 18:30 0.0656 0.0452
18:30 - 18:45 0.0898 0.0621
18:45 - 19:00 0.1010 0.0907
19:00 - 19:15 0.0989 0.0600
19:15 - 19:30 0.1160 0.0657
19:30 - 19:45 0.1317 0.1159
19:45 - 20:00 0.1434 0.1266
20:00 - 20:15 0.1166 0.1195
20:15 - 20:30 0.1228 0.1317
20:30 - 20:45 0.1345 0.1370
20:45 - 21:00 0.1588 0.1458
21:00 - 21:15 0.1366 0.1332
21:15 - 21:30 0.1465 0.1378
21:30 - 21:45 0.1406 0.1416
21:45 - 22:00 0.1371 0.1476
22:00 - 22:15 0.1524 0.1413
22:15 - 22:30 0.1389 0.1429
22:30 - 22:45 0.1342 0.1445
22:45 - 23:00 0.1289 0.1399
23:00 - 23:15 0.1438 0.1333
23:15 - 23:30 0.1380 0.1366
23:30 - 23:45 0.1250 0.1386
23:45 - 00:00 0.1186 0.1360

Latvian kehittyvät sähkömarkkinat: Katsaus vuosille 2023–2025

Latvian sähkösektori on kokenut merkittävän muutoksen viime vuosina, ja uusiutuvasta energiasta on tullut kotimaisen tuotannon ja poliittisen suunnan ydin.

Sähköntuotanto: Uusiutuvien vahva tukikohta

Latvia erottuu EU:ssa korkealla uusiutuvien energialähteiden osuudellaan sähköntuotannossa. Vuonna 2023 yli 77 % maan sähköstä tuli uusiutuvista lähteistä, joista vesivoima muodosti yksin noin 62 %. Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti – aurinkosähkön tuotanto oli vuonna 2023 lähes 5 kertaa suurempi kuin vuonna 2022, ja tuulivoiman tuotanto kasvoi yli 40 % edellisvuodesta.

Tämän kasvun ansiosta Latvia kattoi 88 % kotimaisesta sähkönkulutuksestaan paikallisella tuotannolla, vähentäen riippuvuutta tuonnista ja maakaasuun perustuvasta tuotannosta.

Poliittinen tavoite: 100 % vihreää sähköä vuoteen 2030 mennessä

Latvian uusi ilmasto- ja energiaministeriö on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: 100 % uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus:

  • Kiihdyttää maa- ja merituulivoimahankkeita
  • Toteuttaa sähköverkon käyttöoikeuden uudistuksia
  • Tarjoaa yhteisökompensaatiojärjestelmiä tuulivoiman kehittämiseksi
  • Kannustaa aurinkopaneeleita katoille tukien ja yksinkertaistetun netotusjärjestelmän avulla

Latvia tekee myös yhteistyötä Viron kanssa ELWIND-merituulivoimahankkeessa, joka voi tuoda jopa 1 000 MW kapasiteettia Latvian vesille vuosikymmenen loppuun mennessä.

Sähkön hinnat: Rakenne ja vakauttaminen

Latvian sähkön hintarakenne koostuu:

  • Energian hinnasta (markkinapohjainen, vaihtelee toimittajan/sopimuksen mukaan)
  • Siirto- ja jakelumaksuista (säännelty)
  • Arvonlisäverosta (21 %)
  • Aiemmin laskuissa oli mukana myös uusiutuvan energian tukimaksu (OIK), mutta vuodesta 2023 alkaen se on poistettu laskuista ja valtio kattaa kustannuksen.

Energiakriisin aikana 2022–2023 hallitus tuki myös sähkön hintaa, alensi verkkokuluja ja suojasi haavoittuvia kuluttajia lisäalennuksin.

Dynaamiset hinnat: Joustavuutta ja teknologiaa

Latvia on Euroopan kärjessä dynaamisessa sähkön hinnoittelussa, kiitos lähes kattavan älymittareiden käyttöönoton. Kuluttajat voivat valita tuntihinnoitteluun perustuvia sopimuksia, jotka seuraavat Nord Poolin markkinahintoja – mahdollistaen säästöjä sähkön käytöllä edullisempina aikoina.

Suurimmat dynaamisten sopimusten tarjoajat ovat:

  • Elektrum – ”Dinamiskais”-suunnitelma, 100 % vihreä, reaaliaikainen seuranta
  • Tet – ”Dinamiskais”, sisältää sovelluksen widgetin tuntihintojen seuraamiseen
  • Enefit – ”Biržas cena”, ei katetta per kWh, suosittu yrityksissä
  • AJ Power – ”Birža”, uusiutuvalla tuella, matalat maksut
  • Ignitis – Dynaamiset suunnitelmat kotitalouksille ja yrityksille

Dynaamiset sopimukset ovat erityisen suosittuja nyt, kun markkinahinnat ovat laskeneet vuosina 2023 ja 2024. Monet käyttäjät siirtävät aktiivisesti kulutustaan – kuten sähköautojen latausta tai pyykinpesua – hiljaisempiin tunteihin saadakseen edullisemmat hinnat.

Yhteenvetona:
Latvian sähkömarkkinat muuttuvat vihreämmiksi, älykkäämmiksi ja joustavammiksi. Kasvava uusiutuva kapasiteetti, läpinäkyvä hinnoittelu ja vahva poliittinen tuki vievät maata kohti tavoitetta olla alueellinen puhtaan energian ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien edelläkävijä vuoteen 2030 mennessä.


Huipputunnit ja Hiljaiset tunnit

Latvia 2024 – Keskimääräinen tuntikohtainen sähkön tukkumarkkinahinta (Nord Pool)


Mitä kaavio näyttää yhdellä silmäyksellä

Tunnit Keskimääräinen €/kWh Kommentti
 01‑06 h  ≈ 0,06‑0,07 “Syväyön” laakso – järjestelmän kysyntä on alhainen, joten hinnat pysyttelevät hieman yli 6 snt/kWh.
 07‑11 h  Nousu ensimmäiseen huippuun (≈ 0,12 €/kWh klo 10) Aamun nousu kun ihmiset heräävät, teollisuus käynnistyy ja toimistot valaistaan. Tarjonnan on reagoitava nopeasti, joten kalliimmat marginaalituottajat määräävät hinnan.
 12‑16 h  Pehmeä keskipäivän lasku (≈ 0,09‑0,10 €/kWh) Kysyntä hieman laskee ja alueen aurinko-/tuulivoima tasoittaa kulkua.
 17‑22 h  Toinen, suurempi huippu – maks. ≈ 0,131 €/kWh klo 21 Tyypillinen iltahuippu: kotitalouksien ruoanlaitto, valaistus, sähkölämmitys/lämpöpumput sekä laskeva aurinko ja tuulityyntymä. Baltian alueen siirtorajoitukset nostavat usein Latvian hinnan Suomen vesivoimaa korkeammaksi tähän aikaan.
 23‑24 h  Nopea lasku takaisin kohti 0,09 €/kWh Kysyntä laskee, kun kotitaloudet käyvät nukkumaan.

Kahden huipun selitys

Huippu Tunti(t) Korkeus verrattuna yöhintaan Mahdolliset syyt
Aamu 08‑11 h (lokaali maks. klo 10 ≈ 0,123 €/kWh) ~ +0,063 €/kWh → +105 % verrattuna klo 05 Nopea kysynnän nousu ja rajallinen aurinkotuotanto talviaamuisin; yhdistetyt kaasuvoimalat tai tuonti usein määräävät hinnan.
Ilta 19‑21 h (absoluuttinen maks. klo 21 ≈ 0,131 €/kWh) ~ +0,072 €/kWh → +122 % verrattuna klo 05 Kotitalouksien huippu, lämpöpumput, sähköautojen lataus, aurinko jo pois, tuuli usein heikko, rajallinen tuonti Pohjoismaista.

Vaikka aamuhuippu on jyrkkä, iltahuippu on sekä korkeampi että leveämpi, tehden siitä vuoden 2024 keskimäärin kalleimman ajankohdan.

Miksi tämä malli on tyypillinen Latviassa ja Nord Poolin Baltian alueella

  1. Kysyntäprofiili – Baltian kuormakäyrää hallitsevat kotitaloudet: aamiaishuippu ja pidempi iltapiikki työpäivän jälkeen.
  2. Tuotantorakenne – Latvia käyttää vesivoimaa, CHP-tuotantoa (maakaasu/biomassa) ja tuontia. Vesivoima on joustavaa mutta rajallista; CHP ja tuonti otetaan käyttöön huippujen aikaan ja niillä on korkeammat rajakustannukset.
  3. Rajallinen keskipäivän aurinko – Toisin kuin Etelä-Euroopassa, Latvian aurinkokapasiteetti on vielä vähäinen, joten aurinko ei muodosta "ankkakäyrää", vaan vain pienen notkahduksen klo 13–15 välillä.
  4. Siirtoyhteyksien pullonkaulat – Kun Suomen tai Ruotsin hinnat ovat matalat, Latvia ei aina pysty tuomaan tarpeeksi Viron kautta iltaisin, jolloin paikalliset/balttilaiset kalliimmat tuottajat määräävät markkinahinnan.
  5. Säähän perustuva lämmitys – Talvella (kun keskiarvot ovat korkeimmat) sähkölämmitys ja lämpöpumput korostavat iltaista kysyntähuippua.

Käytännön vinkkejä kotitalouksille ja pienyrityksille

  • Halvimmat tunnit: noin klo 01‑06 ja monina päivinä myös klo 13‑16. Ajoita astianpesukone, vedenlämmitin, sähköauton lataus tai muu joustava kulutus näihin aikoihin.
  • Vältä jos voit: klo 09‑11 ja erityisesti klo 19‑22, jolloin sähkön hinta on noin kaksinkertainen yöaikaan verrattuna.
  • Automaatio kannattaa: yksinkertainen ajastin tai älypistoke, joka siirtää 3 kWh sähköauton/kuivausrummun kuormaa klo 20:stä klo 03:een, olisi säästänyt ≈ 75 € vuoden 2024 aikana (3 kWh × 365 päivää × 0,07 €/kWh hintaero).

Tulevaisuudennäkymät

Jos Latvian aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu ja uudet LV–SE-sähköyhteydet valmistuvat (esim. suunnitellut Pohjoismaiden ja Baltian verkon vahvistukset), odotettavissa on:

  • Syvemmät keskipäivän notkahdukset kun aurinkovoiman osuus kasvaa.
  • Matalammat iltahuiput kun joustavat resurssit – akkuvarastot, kysyntäjousto, Latvian pumppuvesivoima – voivat hyödyntää korkeita iltahintoja.

Siihen asti kaksihuippuinen profiili todennäköisesti jatkuu, joten kulutusajankohdan huomiointi on yhä helpoin tapa pienentää sähkölaskua.